Noniin kisat on nyt ohi. Menin tallille 6 ja 7 jälkeen lähdettiin Sorsasaloon. Minulla oli startti heti 9 jälkeen joten hieman 8 jälkeen aloin kävellä Mapen kanssa ja verkkasin sitten ehkä 15min ennen starttia. Verkassa Mappe ei ollut parhaimmillaan muttei kovin huonokaan. Vuokkokin sanoi että yllättävän hyvältä näyttää.
Sitten rata.... Herra ei kuunnellut sitten yhtään mitään apuja. Aivan kuuro sekä pohkeille että pidätteille, juurijajuuri teki pyydetyt askellajit. Se jopa välillä kiskoi itseään pitkäksi mitä se ei IKINÄ tee! Tahdista ei sitten tietenkään ollut mitään tietoakaan koko radalla... Paras oli kun päädyssä laukassa Mappe yritti kääntyä keskihalkaisijalle, siis HALOO MITÄ?! Kai tämä on sitten Mapen tapa jännittää.
Ja mitänyt videolta katsoin niin Mappe näytti paljon paremmalta kuin tuntui ja saimmekin sentään 56,5% mitkä ovat meidän ennätysprosentit B:stä. Lisäksi oli mukava huomata että huonoimmillaankin sen perusliikkuminen on parantunut huimasti!
Lauantaina minulla oli tutun tunti Kuikelolla jossa tarkoituksena oli saada Kuikelo kantamaan rehellisesti eikä kuolaimen takana. Tähän oli yksinkertainen tehtävä : istunnalla käynnistä ja myöhemmin ravista seis, jonka jälkeen käsi myötää reilusti ja pohkeella eteen. Tämä kannusti Kuikeloa ottamaan takajalkoja paremmin alle ja siten hän alkoikin kantaa paremmin! Saatiin tosi kivoja pätkiä aina välillä, kunnes neiti väsyi. Nyt kuitenkin tiedän mihin meidän treenit keskittyy. Laukassa minun pitää ajatella se enemmän kahden ohjan ja pohkeen väliin eikä niinkään vaikeuttaa sen tehtävää entisestään taivuttamalla sitä. Kaikki ajallaan :)
Ironisesti sitten sunnuntaina ratsastin Mapen tehden samoja istuntajuttuja. Kas kummaa, löysin istuntani ja Mappe ei ole ikinä liikkunut paremmin!! Se oli ihan super! Kevyt, tahdikas ja suht ryhdikäs myös! Minä kerrankin osasin istua ja välillä tuli tunne siitä saumattomasta yhteistyöstä mitä ratsastus parhaimmillaan tarjoaa! <3 en tietenkään ennen kisoja sitten tätä älynnyt... Jospa ensi kisoissa sitten osaisin :D
Sitten rata.... Herra ei kuunnellut sitten yhtään mitään apuja. Aivan kuuro sekä pohkeille että pidätteille, juurijajuuri teki pyydetyt askellajit. Se jopa välillä kiskoi itseään pitkäksi mitä se ei IKINÄ tee! Tahdista ei sitten tietenkään ollut mitään tietoakaan koko radalla... Paras oli kun päädyssä laukassa Mappe yritti kääntyä keskihalkaisijalle, siis HALOO MITÄ?! Kai tämä on sitten Mapen tapa jännittää.
Ja mitänyt videolta katsoin niin Mappe näytti paljon paremmalta kuin tuntui ja saimmekin sentään 56,5% mitkä ovat meidän ennätysprosentit B:stä. Lisäksi oli mukava huomata että huonoimmillaankin sen perusliikkuminen on parantunut huimasti!
Lauantaina minulla oli tutun tunti Kuikelolla jossa tarkoituksena oli saada Kuikelo kantamaan rehellisesti eikä kuolaimen takana. Tähän oli yksinkertainen tehtävä : istunnalla käynnistä ja myöhemmin ravista seis, jonka jälkeen käsi myötää reilusti ja pohkeella eteen. Tämä kannusti Kuikeloa ottamaan takajalkoja paremmin alle ja siten hän alkoikin kantaa paremmin! Saatiin tosi kivoja pätkiä aina välillä, kunnes neiti väsyi. Nyt kuitenkin tiedän mihin meidän treenit keskittyy. Laukassa minun pitää ajatella se enemmän kahden ohjan ja pohkeen väliin eikä niinkään vaikeuttaa sen tehtävää entisestään taivuttamalla sitä. Kaikki ajallaan :)
Kommentit
Lähetä kommentti